Tervepä terve!
Kävin tänään keskustelua koulusta ja koulussa käymisestä, oppimisesta ja opetusjärjestelmästä perheeni kanssa(Huomioi, perheeseeni kuuluvat myös ihmiset jotka eivät asu saman katon alla, esim. tätini...). Keskustellessani aloin miettiä asioita. Asioita, joita haluaisin jakaa teille, tai ainakin minulle itselleni luettavaksi myöhemmin.
Asun itse pk-seudulla Suomessa. Olen huomannut, että koulutusjärjestelmässä on monia vikoja. Joitain joita ei välttämättä ole muualla ja joitakin, joita on kaikkialla Suomessa, ehkä muuallakin.
Ensin haluaisin keskittyä opetusjärjestelmä, tarkemmin sanoen koulun, konseptiin. On olemassa tämä paikka, mihin saat mennä. Siellä on lämmin ruoka ja hyvät tilat. Siellä on ihmisiä, jotka ovat siellä vain ja ainoastaan opettamassa sinua ja muita saman ikäisiä oppilaita. Saat tavata monia ihmisiä ja tutustua heihin, tehdä töitä heidän kanssaan, olla ystäviä ja saatte viettää päivänne yhdessä oppien uusia ihmeettisiä asioita.
Eikö kuulostakkin uskomattomalta? Sitä se onkin. Todellisuudessa...
Joudut jokapäivä menemään tähän paikkaan,
laissa sanotaan että sinun on pakko. Ruoka ei ole lämmintä, korkeintaan haaleaa, yleensä vetistä, koska se seisoo paikallaan koko päivän. Se myös maistuu kamalalta eikä sinulla ole mitään sanomista siihen. Tilat ovat ahtaita, kylmiä tai kuumia, huono ilmastointi, ankeaa. Ehkä jopa hometta. Epämukava tuoli ja liina matala pöytä, aina niska vinossa. Ihmiset jotka ovat siellä opettamassa sinua, vaikuttavat siltä ettei heitä kiinnosta pätkääkään, mahdollisesti he tallovat päällesi ja kohtelevat kuin likaista ja sairasta viemäri rottaa. Muut saman ikäiset oppilaat ovat siellä yhtä vasten tahtoisesti kuin sinä, ehkä vielä enemmän. Saat kakkaa niskaan myös heiltä. Ehkä saat ystävän, ehkä pinnallisen kaveri suhteen heidän kanssaan, et kuitenkaan käheskään aina. Ja silti olet siellä jumissa heidän kanssaan joka päivä. Uusien asioiden oppiminen? Tylsää. Asiat ovat turhia, itsestään selvyyksiä tai sinulle on opetettu ne jo kolmeen kertaan. Et tule muistamaan niistä härkääkään kolmen kuukauden päästä saatika kolmen vuoden.
laissa sanotaan että sinun on pakko. Ruoka ei ole lämmintä, korkeintaan haaleaa, yleensä vetistä, koska se seisoo paikallaan koko päivän. Se myös maistuu kamalalta eikä sinulla ole mitään sanomista siihen. Tilat ovat ahtaita, kylmiä tai kuumia, huono ilmastointi, ankeaa. Ehkä jopa hometta. Epämukava tuoli ja liina matala pöytä, aina niska vinossa. Ihmiset jotka ovat siellä opettamassa sinua, vaikuttavat siltä ettei heitä kiinnosta pätkääkään, mahdollisesti he tallovat päällesi ja kohtelevat kuin likaista ja sairasta viemäri rottaa. Muut saman ikäiset oppilaat ovat siellä yhtä vasten tahtoisesti kuin sinä, ehkä vielä enemmän. Saat kakkaa niskaan myös heiltä. Ehkä saat ystävän, ehkä pinnallisen kaveri suhteen heidän kanssaan, et kuitenkaan käheskään aina. Ja silti olet siellä jumissa heidän kanssaan joka päivä. Uusien asioiden oppiminen? Tylsää. Asiat ovat turhia, itsestään selvyyksiä tai sinulle on opetettu ne jo kolmeen kertaan. Et tule muistamaan niistä härkääkään kolmen kuukauden päästä saatika kolmen vuoden.
Ehkä se on liioittelua. Ehkä. Joidenkin elämässä koulu ei ole niin tuskaista, joidenkin koulu on vielä paljon pahempaa. En osaa kertoa teille muista kuin minun kokemuksista koulussa, eikä sekään tunnu vaivan arvoiselta, koska on ilmiselvää, etten pidä koulussa käynnistä juuri tällä hetkellä.
Mutta ehkä tärkeämpää kuin mitä, on miksi? Miksi koulu ei ole todellisuudessa sitä, miltä se kuulostaa konseptissa? Miksi ihmiset eivät nauti koulun käynnistä? Miksi se on niin tylsää ja vastenmielistä? Miksi?
Osa syytä on ihmisten asenne koulua kohtaan, mutta on sekin jostain tullut. Syyhyn kuuluu myös aikaiset herätykset, joista ei kukaan nauti, masentava ympäristö ja mahdollisesti pitkä matka kouluun huonossa säässä. Minun mielestäni nämä ovat pieniä ongelmia, paitsi tietysti asenneongelma, mutta kun muut asiat korjaa asernne korjaantuu siinä samassa.
Isompia ongelmia minun mielestä ovat masentavat/epäinnostavat opettajat, opettajat jotka eivät osaa opettaa, koko-aikainen numeroiden ajatteleminen, tylsät asiat ja se kuinka niitä ei tule tarvitsemaan myöhemmin, yms.
Miten nämä voi korjata? Vastaus on, etten tiedä. En pysty yksin korjaamaan kaikkia ongelmia. Eikä minun tarvitse. Osaan kyllä kertoa sinulle, missä solun osassa souluhengitys tapahtuu, auttaako se sinua? Ei. Ei ole auttanut ainakaan minua vielä. Ehkä se on auttanut sinua joskus, epäilen kuitenkin suuresti.
Osaan kyllä auttaa ongelmassa, näin opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijoiden asenne parantuisi, jos heitä ei aina kohdeltaisi niinkuin alempiarvoisia hulttioita. Opettajat hyvin usein syyllistyvät tähän huomaamattaan.
Toinen auttava asia olisi viihtyvyys. Ei opiskeluun pysty keskittymään kun väsyttää ja on nälkä, takamus on puutunut ja niska jumissa. Myöskään opiskeltavien asioiden hyödyttömyys ei auta. Koulussa tulisi ajatella asioita joita tarvitsee elämässä, esim. miten veroja maksetaan, mikä on laillista ja mikä ei, miten pestä pyykkiä tai miten eri tilaisuuksissa tulisi käyttäytä. Hyödyllisiä taitoja.
Penkkien pitäisi olla mukavampia ja ilman laadusta pitäisi huolehtia. Pitäisi myös katsoa, etteivät oppilaat koo ajan joudu vain istumaan ja kuuntelemaan. Välillä tekemostä ja tehtäviä. Asioita joissa noustaan ylös tuolista.
Sisustuskaan eiu saisi olla pelkästään tyhjiä ja harmaita/valkeita. Käyttäkää värejä, laittakaa kuvia seinille jotka ovat kirkkaan keltasia, luettavia artikkeleita.
Todella iso ongelma on mielestäni myös numerokeskeisyys. Jokakerta jos tekee yhtään mitään, huomautetaan kuinka se vaikuttaa numeroon. Ensimmäiseksi, tämä opettaa lapsille jo pienenä että lokeroiminen ja ihmisten arvostelu on hyväksyttävää(EI OLE!!!). Toiseksi, se saa monet nuoret paniikkiin ja aiheuttaa ahdistusta ja stressiä, siitä kuinka pienikin virhe voi 'tuhota' tulevaisuuden. Näin koulu opettaa meitä. Ja jälleen kaikki on perseellään.
Tämä on vain minun yksityinen mielipide. Jos sinulla on mielipide asiasta, jaa!
Toivottavasti jaksoit lukea loppuun.
Karoliina xxx