sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Oppia ikä kaikki...

Tervepä terve! 
   Kävin tänään keskustelua koulusta ja koulussa käymisestä, oppimisesta ja opetusjärjestelmästä perheeni kanssa(Huomioi, perheeseeni kuuluvat myös ihmiset jotka eivät asu saman katon alla, esim. tätini...). Keskustellessani aloin miettiä asioita. Asioita, joita haluaisin jakaa teille, tai ainakin minulle itselleni luettavaksi myöhemmin. 

   Asun itse pk-seudulla Suomessa. Olen huomannut, että koulutusjärjestelmässä on monia vikoja. Joitain joita ei välttämättä ole muualla ja joitakin, joita on kaikkialla Suomessa, ehkä muuallakin. 

  Ensin haluaisin keskittyä opetusjärjestelmä, tarkemmin sanoen koulun, konseptiin. On olemassa tämä paikka, mihin saat mennä. Siellä on lämmin ruoka ja hyvät tilat. Siellä on ihmisiä, jotka ovat siellä vain ja ainoastaan opettamassa sinua ja muita saman ikäisiä oppilaita. Saat tavata monia ihmisiä ja tutustua heihin, tehdä töitä heidän kanssaan, olla ystäviä ja saatte viettää päivänne yhdessä oppien uusia ihmeettisiä asioita.
Eikö kuulostakkin uskomattomalta? Sitä se onkin. Todellisuudessa...
Joudut jokapäivä menemään tähän paikkaan,
laissa sanotaan että sinun on pakko. Ruoka ei ole lämmintä, korkeintaan haaleaa, yleensä vetistä, koska se seisoo paikallaan koko päivän. Se myös maistuu kamalalta eikä sinulla ole mitään sanomista siihen. Tilat ovat ahtaita, kylmiä tai kuumia, huono ilmastointi, ankeaa. Ehkä jopa hometta. Epämukava tuoli ja liina matala pöytä, aina niska vinossa. Ihmiset jotka ovat siellä opettamassa sinua, vaikuttavat siltä ettei heitä kiinnosta pätkääkään, mahdollisesti he tallovat päällesi ja kohtelevat kuin likaista ja sairasta viemäri rottaa. Muut saman ikäiset oppilaat ovat siellä yhtä vasten tahtoisesti kuin sinä, ehkä vielä enemmän. Saat kakkaa niskaan myös heiltä. Ehkä saat ystävän, ehkä pinnallisen kaveri suhteen heidän kanssaan, et kuitenkaan käheskään aina. Ja silti olet siellä jumissa heidän kanssaan joka päivä. Uusien asioiden oppiminen? Tylsää. Asiat ovat turhia, itsestään selvyyksiä tai sinulle on opetettu ne jo kolmeen kertaan. Et tule muistamaan niistä härkääkään kolmen kuukauden päästä saatika kolmen vuoden.


Ehkä se on liioittelua. Ehkä. Joidenkin elämässä koulu ei ole niin tuskaista, joidenkin koulu on vielä paljon pahempaa. En osaa kertoa teille muista kuin minun kokemuksista koulussa, eikä sekään tunnu vaivan arvoiselta, koska on ilmiselvää, etten pidä koulussa käynnistä juuri tällä hetkellä. 

Mutta ehkä tärkeämpää kuin mitä, on miksi? Miksi koulu ei ole todellisuudessa sitä, miltä se kuulostaa konseptissa? Miksi ihmiset eivät nauti koulun käynnistä? Miksi se on niin tylsää ja vastenmielistä? Miksi?

Osa syytä on ihmisten asenne koulua kohtaan, mutta on sekin jostain tullut. Syyhyn kuuluu myös aikaiset herätykset, joista ei kukaan nauti, masentava ympäristö ja mahdollisesti pitkä matka kouluun huonossa säässä. Minun mielestäni nämä ovat pieniä ongelmia, paitsi tietysti asenneongelma, mutta kun muut asiat korjaa asernne korjaantuu siinä samassa.

Isompia ongelmia minun mielestä ovat masentavat/epäinnostavat opettajat, opettajat jotka eivät osaa opettaa, koko-aikainen numeroiden ajatteleminen, tylsät asiat ja se kuinka niitä ei tule tarvitsemaan myöhemmin, yms.

Miten nämä voi korjata? Vastaus on, etten tiedä. En pysty yksin korjaamaan kaikkia ongelmia. Eikä minun tarvitse. Osaan kyllä kertoa sinulle, missä solun osassa souluhengitys tapahtuu, auttaako se sinua? Ei. Ei ole auttanut ainakaan minua vielä. Ehkä se on auttanut sinua joskus, epäilen kuitenkin suuresti. 
 
   Osaan kyllä auttaa ongelmassa, näin opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijoiden asenne parantuisi, jos heitä ei aina kohdeltaisi niinkuin alempiarvoisia hulttioita. Opettajat hyvin usein syyllistyvät tähän huomaamattaan.
 Toinen auttava asia olisi viihtyvyys. Ei opiskeluun pysty keskittymään kun väsyttää ja on nälkä, takamus on puutunut ja niska jumissa. Myöskään opiskeltavien asioiden hyödyttömyys ei auta. Koulussa tulisi ajatella asioita joita tarvitsee elämässä, esim. miten veroja maksetaan, mikä on laillista ja mikä ei, miten pestä pyykkiä tai miten eri tilaisuuksissa tulisi käyttäytä. Hyödyllisiä taitoja.

   Penkkien pitäisi olla mukavampia ja ilman laadusta pitäisi huolehtia. Pitäisi myös katsoa, etteivät oppilaat koo ajan joudu vain istumaan ja kuuntelemaan. Välillä tekemostä ja tehtäviä. Asioita joissa noustaan ylös tuolista.

   Sisustuskaan eiu saisi olla pelkästään tyhjiä ja harmaita/valkeita. Käyttäkää värejä, laittakaa kuvia seinille jotka ovat kirkkaan keltasia, luettavia artikkeleita.

Todella iso ongelma on mielestäni myös numerokeskeisyys. Jokakerta jos tekee yhtään mitään, huomautetaan kuinka se vaikuttaa numeroon. Ensimmäiseksi, tämä opettaa lapsille jo pienenä että lokeroiminen ja ihmisten arvostelu on hyväksyttävää(EI OLE!!!). Toiseksi, se saa monet nuoret paniikkiin ja aiheuttaa ahdistusta ja stressiä, siitä kuinka pienikin virhe voi 'tuhota' tulevaisuuden. Näin koulu opettaa meitä. Ja jälleen kaikki on perseellään.


Tämä on vain minun yksityinen mielipide. Jos sinulla on mielipide asiasta, jaa!
Toivottavasti jaksoit lukea loppuun.


Karoliina xxx

perjantai 25. joulukuuta 2015

Ho Ho Ho!

                      Jouluiloa!

Joulun ollessa jo puolimatkassa pois, on hyvää toivottaa joulua...



Minun jouluni on ollut mahtava. Olen auttanut vaariani perhe joulun järjestämisessä 23. päivä ja jouluaattona juhlimme mummun kanssa kotona. Lahjaksi olen saanut kirjoja, suklaata ja sukat. Kuulostaa täydelliseltä! Vielä täydellisemmältä kuulostaa matka lämpimään.









Joululahjamatka Lanzarotelle perheen kanssa? Kyllä kiitos! Serkkujen kanssa rannalla? Herkullista ruokaa ravintoloissa, joiden nimiä en osaa lausua oikein? Uusia kokemuksia ihanissa maisemissa? Sitä kaikke ja lisää.

 









 Nähdään siis myöhemmin, sillä tämä tyttö lähtee lämpimään!



Karoliina xxx

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

The Voice Of Individual

Hei taas ja hyvää päivää! 
Tänään minä haluan puhua jostain hyvin tärkeästä, joka on lähellä omaa sydäntäni. Haluan puhua omasta äänestäni. Ei, en siitä jonka kuulee, kun avaan ääneni ja alan puhumaan. Vaan siitä, mitä minä sanon, kun alan puhua. Siitä äänestä, jolla ilmaisen oman mielipiteeni ja huudan oman avunhuutoni.


   Meillä kaikilla on ääni. Me synnymme sen kanssa ja meillä on oikeus käyttää sitä, ainakin täällä Suomessa. Laissa lukee niin. Ja silti jäin tänään miettimään, onko niin oikeasti. Kun minä ilmaisen oman mielipiteeni koulussa, opettajani ei malta odottaa, että pääsee kertomaan kuinka väärässä olen. He eivät malta odottaa sitä, kun saavat kertoa minulle kuinka se ei sovi joukkoon ja kuinka se ei toimi/kuulu yhteiskuntaamme. Kuinka ihmiset eivät osaa toimia tietyllä tavalla ja kuinka ei ole mahdollista, että niin tapahtuisi.
 
   Myönnän, puheissani ei ole aina järkeä, enkä ole ehkä ajatellut asiaa loppuun. Mutta suurimman osan ajasta mielipiteelläni on joku perusta, joku asia, joka tukee sitä. Ja koska seison mielipiteeni takana, jäämme usein kiistelemään tiettyjen opettajien kanssa siitä, onko uusi ajattelutapani parempi kuin heidän tuuletuksen tarpeessa oleva.


  Maailma on muuttumassa. Näin ollen, tarvitsemme uusia mielipiteitä, uusia ideoita, uusia ajattelutapoja. Kaikkihan me näemme, ettei nykyinen tyyli toimi. Jotta maailma muuttuisi, jotta ihmiset muuttuisivat, jotta saisimme asiat korjattua, saisimme ne toimimaan, tarvitsisimme uutta näkökulmaa, uutta ääntä. Jos et onnistu laskemaan matikan tehtävää, et kumita sitä ja tee samalla tavalla uudestaa ja kysy jälkeenpäin, miksei se toiminut. Miksi yhteiskunnan kanssa pitäisi toimia niin?


Olen itse hyvin usein internetissä(EIKÄ, EI VOI OLLA MAHDOLLISTA?!?) ja huomaan koko ajan ihmisiä jolla on mielipide, joilla on uusi idea, joka saattaisi toimia. Juttelen ihmisten kanssa, joita kiinnostaa asiat ja jotka haluavat muuttaa maailmaa, jotka haluavat auttaa.
    Samaan aikaan huomaan myös, ettei heidän äänensä ole tarpeeksi kova, ettei ääni kanna kauas päättäjille ja muille tärkeille ihmisille. Heidän äänensä hukkuu kaikkeen siihen mölyyn joka lähtee ihmisistä, jotka ihmettelevät Kim Kardashianin photoshopattuja kuvia. Ei näin.
    Huomaan myös ihmisiä, jotka on tallattu, joiden mielipiteet on lytätty niin monta kertaa, etteivät he enää jaksa yrittää. Luen kommentteja joissa kerrotaan, kuinka AIKUISET sanovat etteivät nuoret ole järkeviä, eikä heillä voi olla näkemyksiä maailmasta tai politiikasta tai muusta vastaavasta. Ja seuraavassa kommentissa, he valittavat kuinka nuoret eivät osallistu tai heitä ei kiinnosta.




Avatkaa silmänne. Yrittäkää ja yrittäkää uudelleen. Saakaa äänenne kuuluville, auttakaa toisianne saamaan äänenne kuuluville. Ja kun me kasvamme ja meistä tunee ns. aikuisia, muistetaan ettei tehdä samaa virhettä.

Jos yhdistämme äänemme, tulee siitä niin vahva, ettei kukaan voi sitä olla huomaamatta ja sen kaiku tavoitaa pimeimmätkin kivenkolot. Tehkäämme ääntä. Synnyttäkäämme kaaosta. Herättäkäämme tunteita ja ennenkaikkea, jatkakaamme keskustelua omilla mielipiteillämme!




Jos olet vielä mukanani, jos luet tekstiäni, jaa mielipiteesi. Minä kuuntelen. Jätä kommentti. Jos ei minulle, kelle tahansa vieressäsi.



Karoliina

tiistai 15. joulukuuta 2015

Taas näin tapahtui...

Mä en kyllä sitten onnistu tässä blogin pitämisessä. Olen aloittanut varmaan seitsemän ja yhtään en ole jaksanut jatkaa... Mutta aina mä alotan uudestaan. Joten;

Hei! Olen Karoliina. Olen aloittanut tämän blogin ties milloin kaverini Joannan kanssa ja se ei toiminut, sillä emme olleet aktiivisia ja Joanna tajusi ettei blogin pitäminen ole hänen juttunsa.

Joten nyt herätän tämän henkiin yksin.

Haluan olla rehellinen täällä ja jos se häiritsee sinua voit jatkaa matkaasi... Mutta tämä on minun elämäni. Tervetuloa!

Blogin sisältö tulee olemaan mitä ikinä pääni sisällä liikkuu. Joskus tarkempaa ja keskitettyä juttua, joskus ihan vain mitä mieleen tupsahtaa. Toiveita otetaan vastaan...

Jos sinua kiinnostaa, pysy mukana, ehkä tämä kerrankin toimisi! Olkaa aktiivisia, minua kiinnostaa mitä te ajatteletta. Olen myös todella pahoillani kirjotusvirheistä ja kuvien puutteesta.




Karoliina xox

torstai 13. marraskuuta 2014

Kirjoja ja Koukuttavia Katsottavia

Moi! Koska tämä blogi on aika uusi, ette varmaan tunne minua, siis Karoliinaa, kovin hyvin. Minulla on ollut aikaisemmin muutama muukin Blogi, mutta ne eivät ole oikein onnistuneet. Mutta toivottavasti tämä nyt onnistuisi. Pidän tätä Blogia siis kaverini, Joannan kanssa, ja kirjoitan aikalailla kaikesta maan ja taivaan välillä. En ole kovin hyvä tietokoneiden kanssa, joten antakaa anteeksi, mutta eiköhän mennä asiaan.

     Minä pidän paljon (jos kysyt kavereiltani, niin liian paljon) kirjoista, ja kulutankin aika paljon aikaa lukiessa. Ajattelin esitellä teille muutaman lempkirjailijan ja -teoksen. Joten...


1. Eksynyt Sankari (The Lost Hero) By: Rick Riordan
Kirja alkaa siitä, kun Jason herää bussissa muistinsa menettäneenä, seuranaan kaunis Piper ja ylivilkas Leo. Hän saa kuulla olevansa puolijumala ja että hän on vaarassa. Pian puheet vaarasta käyvät toteen, kun pyörremyrsky iskee Jasonin ja hänen uusien ystäviensä kimppuun. Heille selviää, että sen lisäksi että he ovat puolijumalia, heillä on vaarallinen tehtävä. Heidän pitää vapauttaa jumalatar Hera ja estää maailman luuhistuminen.
    Kirja perustuu maailmaan missä kreikkalaiset jumalat ovat totta ja asuvat nyt Amerikassa. Maailma on esitelty ja sarjassa Percy Jackson ja olympialaiset. Rickin tapa kirjoittaa on hulvaton ja hahmot aivan loistavia. Vaikka nuoret ovatkin puolijumalia he silti tuskailevat samojen ongelmien ääressä kuin normaalitkin nuoret, esim. Ihastuminen, salaisuudet, kiusaaminen ja ulkopuolisuus. Kirjan ihanuutta lisää vielä se, että se on kirjoitettu kaikkien kolmen näkökulmasta. Voin taata, että ihastut kirjaan ja sinun on pakko lukea seuraavatkin osat; Merenjumalan Poika(Son of Neptune), Atheenan merkki(Mark of Atheen), Haadeksen talo(House of Hades) ja Blood of Olympus, joka ilmestyi viime lokakuussa, eikä sitä ole vielä suomennettu. (SPOILERI!! Seuraavassa kirjassa esiintyy Percy Jackson)
 



2. Outolintu (Divergent) By: Veronica Ruth
Kirjassa Beatrice Prior(myöhemmin Tris Prior) asuu maailmassa, jossa ihmiset asuvat ryhmissä, jotka on jaettu heidän luonteen piirteittensä perusteella. 16 vuotiaana kaikki menevät kokeeseen joka testaa, mihin ryhmään he kuuluvat. Myöhemmin he saavat kuitenkin itse päättää mihin ryhmään menevät. Nyt on Beatricen aika valita ja hänen päätöksensä yllättää kaikki. Kun päätös on kerran tehty, sitä ei voi muutta. Ja nyt Trisin elämä muuttuu täysin, hänen täytyy selvittää ketkä ovat hänen ystäviään ja keneen hän voi luottaa.
  Suurin osa teistä on varmaan nähnyt leffan, joka perustuu kirjaan, mutta suosittelen silti lukemaan sen. Veronican kirjoitus on valaisevaa ja sen ymmärtää hyvin. Jos pystyt suosittelen englannin kielistä(niinkuin aina). Lue myös seuraavat osat; Kapinallinen(Insurgent) ja Allegiant(anteeksi, en tiedä suomen kielistä nimeä)
 



3. Luukaupunki (City of Bones) By: Cassandra Clare
Kirja aloittaa Varjojen Kaupungit sarjan. Kirjassa Clary saa selville että hänen äitinsä oli varjojen metsästäjä, ja niin ollen hänkin on. Tutustuttuaan Jaceen, uhmakkaaseen ja pelottomaan varjojen metsästäjään, hän oppii paljon itsestään ja maailmasta josta hänen äitinsä pakeni. Hän oppii myös mitä on olla korviaan myöten rakastunut ja kuinka ilkeä kohtalo voi olla.
  Tästäkin on tehty elokuva, mutta voin kertoa että kirjassa on paljon sellaista mitä elokuvassa ei ole, esim, Jacen sarkastiset kommentit ja Lightwoodien perhe, Izzyn kokkaustaidoista puhumattakaan... Kirja on vasta ensimmäinen kuudesta, seuraavat osat ovat; Tuhkakaupunki (City of Ashes), Lasikaupunki(City of Glass), Langenneiden Enkelten kaupunki(City of Fallen Angels), Kadotettujaen Sielujen Kaupunki(City of Lost Souls) ja City of Heavenly Fire, jota ei ole suomennettu.
  

 Muita kirjoja joita kannattaa lukea on The Maze Runner eli Labyrintti, joka juuri ilmestyi elokuvana, The Fault in our Stars(ofc) eli Tähtiin kirjoitettu Virhe, jonka myös löytää elokuvana(jos väität ettet itkenyt leffassa tai kirjaa lukiessasi, valehtelet), ja kaikki muutkin John Greenin kirjat. Jos tämän jälkeen et löydä luettavaa, aloita alusta.
    Voisin jatkaa kirjoista vielä paljon, mutta nyt siirrytään sarjoihin.


1. Red Band Society
Sarjaa ei ole koskaan näytetty suomessa, ja se on aika uusi mutta kannattaa katsoa jos löytää sen jostakin. Sarja kertoo nuorista jotka asuvat sairaalassa erilaisten sairauksien esim. syövän ja anoreksian takia. He ystävystyvät ja auttavat toisiaan, ihastuvat, riitelevät. Juonta on kauhean vaikea selittää, mutta trailerin voit katsoa tästä.
 



2. Valehtelevat Viettelijät (Pretty Little Liars)
Kertoo Ariasta, Spenceristä, Emilystä, Hannasta ja heidän Kadonneesta/Kuolleesta ystävästään Alisonista. Heitä ahdistelee tuntematon mustiin pukeutunut henkilö, joka käyttää itsestään nimeä A ja  tuntuu tietävän kaikki tyttöjen salaisuudet. Ja tytöillä on paljon salaisuuksia, joten heidän täytyy totella A:ta ja jättää poliisi pois asiasta. Lisäksi kukaan ei oikein tiedä, mitä Alille tapahtui, joten poliisit pyörivät tyttöjen ympärillä. Koko ajan. Amerikassa sarja on jo viidennellä tuotantokaudella, joten jos vasta aloitat, älä käy katsomassa #PLL somesta. Muuten sarja on todella koukuttava ja salaperäinen. Sinun on vain pakko katsoa lisää. (SPOILER!!! Marlene King, joka on sarjan käsikirjoittaja, on paljastanut, että A paljastuu ennen 7. tuotantokautta johon sarja päättyy)
 



3. Glee
Sarja kertoi aluksi lukiolaisista, jotka kuuluivat kuoroon(ei mihinkään tylsään kuoroon jossa lauletaan vain hoosiannaa, vaan jossa saa itse päättää mitä esittää). Heillä oli joka viikko eri tehtävä. Joskus laulaa Michael Jacksoia, joskus taas discoa, joskus duetto. Nykyään Sarja on sijoittunut New Yorkkiin(SPOILER!!!! Ainakin oli. 5. tuotantokauden loppu jäi kohtaan jossa suurin osa lähti Nykistä). Yksi sarjan päähenkilöistä, Cory Monteith aka Finn, kuoli 2013 heinäkuussa, RIP.

Muita katsottavia on esim. Arrow, Kosto(Revenge), Under the Dome, The 100, The Tomorrow people, Gossip Girl(parasta lääkettä sydänsuruihin ja silloin kun on ollut huono päivä), The Mentalist, Doctor Who...
    Tämäkin lista jatkuu kätevästi valovuosia, mutta seuraavaksi Elokuvat:
 



1. Jos Vielä Jään (If I Stay)
Kertoo tytöstä joka joutuu auto-onnettomuuteen ja joutuu koomaan. Koomassa hän irtaantuu ruumiistaan ja joutuu tekemään vaikean päätöksen, jääkö henkiin vai kuoleeko. Elokuvassa hän elää uudestaan muistojaan ja käy läpi syitä elää ja kuolla. Varaa mukaasi nenäliinoja ja olkapää, jota vasten itkeä...
 



2. Labyrintti (The Maze Runner)
Elokuvassa Poika herää metalli laatikosta ilman muistojaan. Pian metalli laatikko vie hänet aukiolle, joka on täynnä teini-ikäisiä poikia. Pian hän saa selville, että kaikille on käynyt samalla tavalla, ja että he ovat loukussa labyrintin sisällä ja ainoa keino ulos on labyrintin läpi.
 

 


3. The Avengers
Leffassa Marvelin supersankarit Iron Man, Hulk, Thor ja Captain America kokoontuvat yrittäen pelastaa maailman Thorin veljettä, Lokilta. Sinun ei ole tarvinnut nähdä jokaisen omia leffoja pysyäksesi kärryillä.

Muita leffoja joita kannattaa katsoa on esim. Nälkäpeli(The Hunger Games), Vampice academy, Pirates of the Cribean elokuvat, Kaikkien yllä mainittujen kirjojen leffat, Harry Potterit, Alex Rider: Stormbreaker, Step up: All in +muut Step up-leffat, Lomapainajainen(Blended), The Giver, Detention, yms...

Tossa nyt mun lempileffoja/sarjoja/kirjoja. Kiitos jos luit ja kommentoi mitä mieltä olet tällaisista postauksista. Liity seuraajaksi jos kiinostaa, älkää syyttäkö minua jos jäätte koukkuun... Ei oo mun syy!

XOXO Karoliina





tiistai 11. marraskuuta 2014

Hei Kaikki Siellä Ruudun Takana!

Tämä on siis meidän, Joannan ja Karoliinan, uusi yhteinen blogi. Postauksien aiheet tulevat luultavasti olemaan kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta sellanen lifestyle blogi. Yritetään molemmat postata kerran viikossa ja kertoa vähän mitä kuuluu. Kuvia tulee niin usein kun mahdollista, mutta ainakin Karoliinan kone temppuilee. Nyt ekan postauksen kunniaksi ajattelimme kertoa vähän itsestämme.

  1. HARRASTUKSIA?
K: Tanssi, näytteleminen, ratsastus,
J: Telinevoimistelu

2. KIINNOSTUKSEN KOHTEITA? LEMMIKKEJÄ?
K: Ei lemmikkejä. Kiinnostunut varmaan eniten elokuvista, matkustamisesta, jos rupean luettelemaan tässä kaikki olette siinä vielä huomennakin.
J: Oli koira, kiinnostuksen kohteita mulla on esim. matkailu ja amerikka, youtubers.

3. LEMPIRUOKA?
K: JÄÄTELÖ! SUKLAA! SIPSIT! Ai eikö niitä lasketa? Kaikki vaarin tekemä.
J: Kaikki herkut!

4. PERHE?
K: Kaksi (apinaa) veljeä, äiti, isä. Mun isovanhemmat on minulle tosi tärkeitä
J: Isoveli, pikkusisko, äiti ja isä

5. OUTOJA TAPOJA?
K: *köh* ei mitään... *köh*
J: Ei kai mitään... (mitä paljastaisin)

6. LEMPILEFFA, SARJA?
K: No tällä hetkellä lempisarja on varmaan Red Band Society ja lempileffa on varmaan Detention tai joku the Maze Runner yms.
J:Rikossarjat, mä rakastan verta... no ei, läppä. Mut siis rikossarjat ja reality. Minulla ei ole erityisemmin lempileffaa.

7. MUSIIKKI?
K: Justin Bieber, Isac Elliot ja tosi raskas hevi ei ehkä mene, mutta muuten...
J: Ihan perus poppi, Demi, Jessie J, Ariana Grande, Nicki Minaj... Tykkään myös vähän hitaammista.

8. KERRO ITSESTÄSI. MITÄ KAIKKI TIETÄVÄT/TARVITSEE TIETÄÄ?
K: No... mä olen pesunkestävä fangirl, books means life, kesä <3, ig, FOOD, sarkasmi ja ironia on mun kultia.
J: Olen vähän kaheli ihminen joka rakastaa kesää ja ei  voisi elää ilman ystäviä. Rakastan shoppailua.

9. LEMPITAVARA KOKO MAAILMASSA?
K: Oh my gods! Mun kirjojen lisäks mun punaset maiharit ja mun kännykkä, en just nyt keksi muuta...
J: Mun vaatteet ja laukut, varmaan kaikki mitä omistan... Tietysti Kännykkä ja ipad!

10. TULEVAISUUS?
K: MATKUSTELUA!!!!! Toivottavasti ainakin. Näyttelemistä ja leffojen tekemistä. Onnellisuutta.
J: Muuttaminen USAan ja ihana perhe.

11. JA LOPUKSI, KUMPI TULI ENSIN MUNA VAI KANA?
K: Muna, koska kukaan ei sano mikä muna. Se voi siis olla vaikka dinosauruksen muna... Who knows?
J: Kana. Koska jos muna olisi tippunut taivaalta, se olisi mennyt rikki. Kanaa vain pikkuisen sattuu, kuitenkin tipahtaisi jonnekkin pensaaseen...

 Anteeksi vielä kuvien puuttumista, toivottavasti ensi postauksesta niitä löytyy. Mutta hyvää yötä, nukkukaa hyvin ja kertokaa mitä pidätte blogistamme.


       Joanna ja Karoliina